Toukokuun raporttia ja kesäkuun suunnitelmia

Tohinatoukokuu on takanapäin - huh! Päällimmäisenä mieleeni jäi toukokuusta paitsi tuo valtaisa tohina, myös lukuisat kyyneleet. Tippa on ollut silmässä enimmäkseen haikeudesta, kun yksi elämänvaihe meidän perheessä on lopullisesti takana, ja monenlaisin juhlallisuuksin on saateltu ja siunattu pienimmäistämme syksyiselle koulutielle. On myös vuodatettu ihan surunkin kyyneleitä rakkaan läheisen poismenon johdosta, mutta saatu viettää myös monia ilon hetkiä ja iloisia juhliakin. Iloa on tuottanut myös ihanan viileät ja raikkaat sadepäivät - niitä lisää paljon, kiitos! :) Ja tietysti suurella innolla ja jännityksellä odotettu syksyä...! ♥

Taas kerran ihmettelen suuresti, missä välissä olen muka ehtinyt käsitöitäkin tekemään, mutta ilmeisesti niitä on tullut tehtyä ihan huomaamatta...

Toukokuussa valmistuivat:

• 5.5. Luomispussit 2 kpl (ommellen)
• 8.5. Hot Sunset -sukat (neuloen), langankulutus 139 g
• 10.5. Coeurs Monogrammes: M (ristipistellen)
• 12.5. Junasukat (neuloen), langankulutus 29 g
• 14.5. Pellavaliivi (ommellen)
• 15.5. Pellavamekko (ommellen)
• 16.5. Siksak-myssy (neuloen), langankulutus 23 g
• 21.5. Profession de foi (ristipistellen)
• 26.5. Musical ABC / Penaali (ristpistellen ja ommellen)
• 28.5. Blue Dream -hame (virkaten), langankulutus 221 g

Vaikka valmistuneiden käsitöiden määrä on ihan kiitettävä, niiden joukossa ei ole kovin montaa neule- tai virkkuutyötä. Siksi langankulutuskin jäi tässä kuussa vain 412 grammaan. Kauas taakse ovat ilmeisesti jääneet ne ajat, jolloin tasatahtiin kulutin lankaa sellaiset 1,5 kiloa kuukaudessa; tämän vuoden keskikulutuskin jää reilusti alle kilon kuukautta kohti. Luonnollisestikaan en ole myöskään toukokuussa ostanut lankaa enkä mitään muutakaan käsityömateriaalia. Luulen kuitenkin, että joutunen kesäkuussa ostamaan yhden dokan ristipistolankaa, yksi tarvitsemani väri alkaa uhkaavasti loppua...

Ristipistoilu on jatkunut tasaiseen tahtiin, ja jälleen on peräti kolme ristipistotyötä valmistunut kuukaudessa, niistä tosin yksi on hyvin pieni ja valmistui parissa illassa. Kesäkuussa on luvassa ristipistoilussa ainakin yksi valmis käyttöesine, johon tulee sekä ristipistoja että ompelua. Ompeluinnostuksen (lue: minulla on nyt tilaa ompelukoneelle) myötä on syntynyt paljon uusia ideoita ristipistotöiden viimeistelyyn, ja onkin tullut tehtyä sellaisiakin ristipistomalleja, joita ei ole ollut edes to do -listalla, kuten nyt kaikki nämä kolme toukokuussa valmistunutta. Luulen kuitenkin, että kesäkuussa alan pistellä taas sellaistakin mallia, jonka olen to do -listalleni vuoden alussa kirjannut. Ainakin se odottaa kankaineen ja lankoineen vuoroaan minun ristipistoprojektilaukussani; siihen laukkuun on hyvä pakata valmiiksi jo seuraavakin ristipistotyö valmiiksi, sillä kun tekeillä oleva valmistuu aikanaan, niin ei ole kiva lähteä kesken äänikirjan kuuntelun etsiskelemään kaapista lisää pisteltävää. Etenkään, jos ei ole hajuakaan, mitä seuraavaksi pistelisi, saati että olisi kankaat leikattuina ja langat etsittyinä. Parasta siis vähän ennakoida tulevaa tässäkin asiassa. :)

Ompelukonekin päässee kesäkuussa vielä hommiin ainakin tuon yhden ristipistotyön viimeistelyn osalta. Pari luomispussia lisää olisi myös tarkoitus ommella ennen syksyä, mutta katsotaan nyt, teenkö ne kesä- vai heinäkuussa. Sen jälkeen taitavatkin akuuteimmat ompeluhommat olla tällä erää ommeltuina. :)

Lankojen tuhoaminen taitaa keskittyä nyt parin vuoden takaisiin kasvivärjäilyihin. Tässä ihan toukokuun lopulla tuli taas eteen tilanne, että ei ollut mitään käsityötä kesken ja piti äkkiä aamulla napata jotain käsilaukkuun mukaan, joten sieppasin yhden kasvivärjätyn kerän ja aloin virkata tilkkua. Sen jälkeen on tullut vielä istuttua 800 km tien päällä matkalla ylioppilasjuhliin ja takaisin, jonka aikana ehdin jo muutaman kasvivärjätyn kerän muotoilla tilkuiksi nekin. Ajattelinkin, että tilkkupeittoprojekti voisi olla hyvä "kesäkäsityö", koska tilkkuvirkkuut on helppo ottaa vähän sinne sun tänne mukaan, eikä ole kuitenkaan niin kuuma työstettävä kuin ne aiemmin virkkaamani kasvivärjätyt peitot, jotka virkkasin yhtenä kappaleena. Saa nähdä, joko kesäkuussa blogissa nähdään ensimmäinen peitto valmiina; ainakaan tuollaisia eilisen kaltaisia virkkuumaratoneja ei ole enää (onneksi!) luvassa. ;) Virkkuiden välissä voisin kutaista yhdet sukat kaveriksi toukokuussa virkkaamalleni hameelle. Sen suurempia suunnitelmia ei taida tällä haavaa lankarintamalla ollakaan.

Toukokuu loppuu, mutta tohina ei, sillä ainakin kalenterin mukaan sitä on luvassa vielä viikoiksi eteenpäinkin. Mutta hyvä niin, sillä nämä pari kuukautta ennen sitä hartaasti odotettua syksyä menevät toivottavasti nopeammin, kun on paljon tekemistä. :) Saa nähdä, jääkö edes aikaa laiskotteluun eli käsitöiden tekemiseen, mutta käsityöt nyt eivät ole elämän tärkeysjärjestyksessä lähelläkään kärkisijoja. ;) Tehdään silloin kuin ehditään ja huvittaa.

Keskimääräisen keljua, kelmeän ketterää ja kehittymättömän ketsupitonta kesäkuuta kaikille! :)

Mustelmansinipunainen unelma

Värjäys on ihanaa puuhaa, etenkin värjäyskursseilla, jossa saa läträtä ja lotrata mielin määrin ilman, että tarvitsee murehtia oman keittiön tai kylppärin sotkeutumisesta. Aika monta värjäyskurssia olen käynytkin, ja jokaisella kurssilla on aina vähän mopo karannut käsistä värjättävän materiaalin määrän suhteen. Toisaalta kursseillahan on tarkoitus oppia ja kokeilla kaikenlaista, joten on ihan luonnollista hyödyntää kurssiaika koko rahan edestä. Lopulta on kuitenkin edessä sellainen pikkuongelma, että kaappi pursuaa lankoja, joista ei ole hajuakaan, mitä niistä tekisi, eikä läheskään kaikkiin ole osunut sellainen värisävy, että niistä edes houkuttelisi tehdä mitään. Ja kun noilla kursseilla tulee värjättyä lähinnä vain pikkumääriä kerrallaan, niin ideat lankojen hyödyntämiseen alkavat käydä vähiin, kun ei kaikista voi aina sukkiakaan tehdä...

Toissasyksyn happovärjäyskurssin tuotoksista tiesin heti, että tietyt kolme vyyhtiä haluan käyttää samaan käsityöhön, koska ne vain tuntuivat sopivat toisiinsa. Osittain se johtunee siitä, että kaikissa oli pohjana Dropsin Fabel Moulinea, joka on siis jo valmiiksi "kaksiväristä" lankaa (meleerattu lienee oikea nimitys?). Mutta värisävyt eivät oikein olleet sitä, mitä olin ajatellut. Lilan langan sävy on ihan ok, petroolinsinisestä taisin yrittää turkoosia, mutta lopputulos oli haluttua tummempi. Vadelmanpunaisesta taisin haluta vadelmanpunaista, mutta enemmän kai tuo sävy muistuttaa punajuurilientä... Pitkään mietin, että tekisin noista itselleni yläosavaatteen, mutta kun sävyt eivät ole ihan sellaisia, joita voin käyttää kasvojeni lähellä, niin se ajatus ei oikein houkutellut. Lahjaneulettakaan en osannut noista hahmottaa, sillä värjäysten lopputulos on sen verran "taiteellinen", etten usko monellakaan löytyvän ymmärrystä noin epämääräisiä läiskittymiä kohtaan. ;) Lopulta päädyin pohtimaan alaosavaatteen tekemistä, mutta siinä arvelutti lähinnä se, löytyykö kaapistani yhteensopivia yläosia. Dropsin sivuilta löytämäni ihana malli sai minut viimein tarttumaan koukkuun ja virkkaamaan noista omituisista langoistani hameen. :)

Blue Dream -hame

Tehty ajalla: 16.-27.5.2015

Malli: Drops Blue Dream

Lanka: Blue Dream Mouline happovärjätyt lila (pohja luonnonvalkoinen/beige 800), petroolinsininen (pohja ruskea/valkoinen 801) ja vadelmanpunainen (pohja luonnonvalkoinen/beige 800)

Langankulutus: 221 g

Virkkuukoukku: 3,5 mm ja 4,5 mm

Koko: M-koon ohjeella, tulos kokoa S

Muuta: Ihan kiva 

Dropsin ohjeessa tätä hametta nimitettiin "kesähameeksi". Minun mielikuvani kesähameesta on kyllä materiaaliltaan jotain muuta kuin villaa, mutta sitten muistin ohjeen olevan norjalainen, ja norjalaiset kun lähtevät etelään rantalomalle, niin hehän tulevat tänne Oulun Nallikariin. ;) Joten ehkä siellä Norjassa Jäämeren rannikolla kesähame on tosiaankin villainen. Itse miellän villahameet kuitenkin enemmän syys- ja talvihameiksi, joskin omalla kohdallani mietin tämän käytännöllisyyttä, sillä minähän poljen pyörällä joka paikkaan ympäri vuoden, eikä hame ole silloin välttämättä paras mahdollinen asuvalinta. Toisaalta olen kyllä joskus talvipakkasella käyttänyt villamekkoa niinkin, että olen pukenut vain sinne alle villa- ja toppahousut, ja riisunut päällimmäisiä housuja sitten sisätiloissa pois ja hame on jäänyt jäljelle edelleen sisällä käytettäväksi. Tällä hameella voisi olla käyttöä ainakin syksyisissä ja talvisissa juhlatilanteissa, joissa on tapana pukeutua vähän hillitympiin väreihin - juhlapaikalla täytyy joka tapauksessa vaihtaa pyöräilyvaatteet juhlavampiin sisävaatteisiin, niin kyllähän tällainen hame silloin kulkeutuu vaikka repussa. :)

Hameen taakse tuli napit - ohjeessa oli neljä nappia, mutta minun hameeseeni sopi paremmin viisi. Olin ajatellut tähän yksiä toisia nappeja, mutta kun ne napitetaan noiden pylväiden rakosiin (ei siis erillisiä napinläpejä), niin ne napithan olivat tähän ihan liian suuret. Tällaiset askartelupakkauksen napit sitten löysin tilalle omasta kaapistani. Näiden napittamisessa on kyllä melkoinen näprääminen, mikä ei tällaiselle hätähousulle (tai hätähameelle!) oikein sovellu, mutta kyllähän tuo hame menee päälleni ilman nappien aukomistakin, joten saan sen kiskottua tarvittaessa päälle ja pois parissa sekunnissa. :)

Ennen hameen aloittamista mieltäni painoi, mahtaako kaapistani löytyä tämän kanssa yhteensopivia vaatteita. Yläkuvissa hameen kanssa on lila t-paita, joka sopii värien puolesta tämän kanssa parhaiten. Talvista käyttöa ajatellen löysin myös lilan villapuseron, jonka alle puin turkoosin topin.

Vaikken onnistunutkaan saamaan yhdestä langasta turkoosia vaan siitä tuli petroolinsinistä, niin kyllä hame sopii myös turkoosin paidan ja sukkahousujen kanssa...

... ja ihmeesti se vain istuu myös sinisten vaatteiden seuraksi. Johtunee ehkä niistä sinisistä läiskistä, joita jostain syystä on sekä lilassa että turkoosissa langassa. Jollen väärin muista, niin läiskät tulivat siitä, kun kesken värjäyksen yritin lisätä väriä pataan tehdäkseni väristä vahvempaa, mutta sehän imeytyi samantien ensimmäiseen langankulmaan, joka tielle osui... Siksi siis langoista ja tästä hameestakin tuli vähän taiteellisia. ;)

Olin ihan varma, että tuo punajuuriliemenpunainen alkaa riidellä kaapistani löytyneiden kirkkaampien pinkkien vaatteiden kanssa...

... mutta sen verran taiteellisuutta tuossa punertavassakin langassa on, että se näemmä istuu vähän erisävyisten pinkkienkin kanssa yhteen.

Kun ottaa huomioon, kuinka paljon nuo langat ahdistivat kaapissani vyyhdillä ollessaan, niin siihen nähden tästä tuli ihan yllättävän kiva hame! :) Teoriassa tällä voisi olla jopa käyttöä, mutta aika näyttää, pääseekö se koskaan ylleni käytännössä. Pyöräilyyn tämä taitaa olla vähän liian kapoinen... ;)

Dropsin sivuilla hameen nimeksi oli laitettu Blue Dream eli Sininen Unelma. Oman hameeni väritys on kyllä enemmänkin Mustelmansinipunainen Unelma...

... ja mustelmista puheenollen:

Jos kuntosalin selkälaitteesta puuttuu pehmuste, niin ei välttämättä kannata tehdä sillä ainakaan kolmea täyttä sarjaa - etenkään, jos on tavallista herkempi saamaan mustelmia. Mutta näillä mennään! :D

Hameen kanssa poseeratessani mietin, mahtaakohan tänne blogiini ilmestyä jossain vaiheessa toisenkinlaisia "poseerauksia". Muutama päivä sitten nimittäin säikähdin käsivarteeni ilmestynyttä kovaa pahkuraa, ja vähältä piti, etten soittanut samantien hätänumeroon... kunnes tajusin sen olevan hauis. ;)

Sinipunaisenvioletinkikertävänkukertavankakertavia unelmia kaikille! :)

Penaali

Syksyä odotellessani tekaisin myös tällaisen:

Musical ABC / MARI / Penaali

Tehty ajalla: 22.-26.5.2015

Malli: Cross Stitcher 2/2008: Musical ABC

Kangas: 14 ct punainen aida

Langat: DMC Blanc, 310, 318, 349, 415, 434, 704, 801, 3852

Pistot: Risti-, 3/4- ja jälkipistoja

Koko: 63x17 pistoa, n. 11,5x3 cm / Penaalin koko 22x15 cm

Viimeistely: Penaaliksi

Muuta: Penaalin kangas itse aurinkovärjätty, vuori sinistä vakokangasta 

Kirjaimet nappasin vanhasta Cross Stitcher -lehdestä. Musiikkiaakkoset tietenkin. :) Muuten käytin samoja värejä kuin mallissa, mutta mallin kirjaimet oli pistelty sinisellä, ja itse vaihdoin vihreään.

Toisella puolen penaalia on ihan vain kangasta ilman ristipistoa. Kankaan olen itse värjännyt aurinkovärjäyksellä pari vuotta sitten värjäyskurssilla.

Penaalin sisus on yllättäen sininen, koska tuo kangas sattui vain olemaan sopivan tukevaa vuorikankaaksi, ettei ole ihan pelkkä lerpake. Vetoketju taitaa olla kolmas elämäni aikana ompelemani vetoketju. Penaalin koko määräytyi ihan tuon vetoketjun pituuden mukaan, joskus olen tuon jostain kirpparilta ostanut.

Penaali sopii hyvin yhteen kalenterini kanssa, koska molemmissa olen käyttänyt samaa kangasta. :)

Nämä odottavat nyt kanssani syksyn tuloa! :)

Personointia

Viime viikot ristipistorintamalla ovat kuluneet pikkuriikkisten piperrysten parissa. Kaksi Isabelle Vautierin suunnittelemaa sydänmallia on valmistunut, molemmat yhden langan yli pisteltynä 25 ct Floballe. Ristipistoista ymmärtämättömälle kankaan tiheys avautunee helpoiten, kun kerron yhden piston koon olevan 1 mm x 1 mm. Sellaista juuri sopivan kokoista piperrystä siis. :)

Coeurs Monogrammes: M

Tehty ajalla: 18.4.-10.5.2015

Malli: Isabelle Haccourt-Vautier: Les coeurs d'Isa Tome 2: Coeurs Monogrammes / M

Kangas: 25 ct Floba itsevärjätty vanhan roosan väriseksi

Langat:: DMC 3371, 814, 471, 937, 321

Pistot: Risti- ja jälkipistoja yhdellä säikeellä yhden langan yli

Koko: 82x88 pistoa (7,7x8,6 cm)

Viimeistely: Kalenterin kanteen koristeeksi

Muuta: Viimeistelykangas itse aurinkovärjätty

Ensin pistelin oman nimikirjaimeni. En tiedä mitä marjoja kuvassa on tarkoitus olla, mutta minä mieluusti kuvittelen niiden olevan pihlajanmarjoja. :)

Profession de foi

Tehty ajalla: 5.5.-21.5.2015

Malli: Isabelle Haccour-Vautier: Les coeurs d'Isa Tome 1: Profession de foi

Kangas: 25 ct Floba itsevärjätty vanhan roosan väriseksi

Langat: DMC 3865, 318, 815, 3053, 3363, kulta metallilanka, 744, 3072, 3371

Pistot: Risti- ja jälkipistoja yhdellä säikeellä yhden langan yli

Koko: 83x88 pistoa (7,7x8,6 cm)

Viimeistely: Kalenterin takakanteen koristeeksi

Muuta: Viimeistelykangas itse aurinkovärjätty

Toisena pistelin mallin, jossa on teksti "Profession de foi". Suomeksi se tarkoittaa "uskontunnustus", ja mallissa viitattaneen lähinnä konfirmaatioon, jossa nuoret tunnustavat uskonsa. Mutta minusta on hauskaa leikitellä sanoilla, joten mietin tälle tekstille muitakin käännöksiä. "Profession" tarkoittaa myös ammattia, joten tämänhän voisi kääntää myös: "Uskon ammatti". Tai "foi" tarkoittaa myös luottamusta, eli voisihan teksti olla myös "luottamuksen ammatti".

Ammattiin nämä pistelyni jollain tavalla liittyvätkin, sillä niistä tuli koristeet kansiin...

... joiden sisältä löytyy Kirkon viikkokalenteri. Tällä hetkellä sisällä on vuoden 2013 kalenteri, jonka ehdin tilata itselleni ihan muutamaa päivää ennen kuin jäin vuoden 2012 syyskuussa sairauslomalleni, eikä tämä kalenteri näin ollen koskaan saanut sisälleen ainuttakaan merkintää. Mutta enköhän minä vielä tämän tilalle vaihda vuoden 2015 kalenterin, kunhan saan sellaisen ensin käsiini. :) Päällyskankaan liimasin ihan vain niihin nahkakansiin, jotka tulevat Kirkon kalentereiden mukana; minulla on noita nahkakansia olemassa useampia, joten yhden saatoin tähän tarkoitukseen uhrata. Jatkossa aion kuitenkin tilata kalenterini ilman nahkakansia, pelkillä sisuksilla siis - onhan se ekologisempikin vaihtoehto kuin ostaa joka vuosi uudet kannet! Enkä minä näitä tuunattuja kansia ihan hetkessä aio toisiin vaihtaa. ;)

Palavereissa on jotenkin tylsän näköistä, kun pöydällä makaa viisikymmentä samannäköistä kalenteria, mitä nyt nahkakansien väri saattaa olla joko viininpunainen, tummansininen tai musta. Mutta tänä syksynäpä joukosta erottuu yhdet tosi söpöläiset kalenterinkannet! :) Kyllä kalenteri saa olla kantajansa näköinen, olemmehan me kaikki omia persooniamme ja teemme myös työtämme oman persoonamme kautta.

Näissä kansissa näkyy kyllä minun kädenjälkeni monin tavoin. Sekä pistely- että viimeistelykangas ovat itsevärjättyjä: pistelykankaan värjäsin reaktiiviväreillä ja viimeistelykankaan aurinkovärjäyksellä, molemmat parin vuoden takaisen värjäyskurssin satoa. Ja tietysti nuo valitsemani kuvat kertovat aika paljon minusta itsestäni.

Ja taas ollaan hitusen lähempänä matkalla kohti syksyä...! :)

Perinteisiä

Koulujen ja harrastusten päättyessä monilla on tapana muistaa opettajaa tai harrastuksen ohjaajaa pienellä lahjalla. Meillä ei muisteta opettajia tai ohjaajia läheskään vuosittain. Itse opettajana toimittuani tiedän, että jos jokainen perhe antaisi lahjan opettajalle, niitä kertyisi kerralla jopa satoja! Siksi olenkin kiitollinen, että ehkä vain yksi tai kaksi perhettä saattaa minulle jonkin pienen lahjan vuosittain antaa, ja jos se on vielä jotain nopeasti poiskuluvaa (syötävää tai kukkanen), niin aina parempi. :) Joskus olin itsekin aktiivisempi lahjomaan esimerkiksi lasteni harrastuksen opettajia, mutta kun menin aikoinaan töihin samaan paikkaan, missä lapseni oli käynyt harrastamassa, niin ei ollut hirveän mukavaa löytää luokkahuoneen kaapista avaamattomana se samainen lahja ja kortti, jonka olimme lapsen entiselle opettajalle paria vuotta aiemmin antaneet. Sen jälkeen päätin, että koska me opettajat ja ohjaajat emme niin hirveästi niistä lahjoista perusta, niin meidän perhe muistaa jatkossa opettajia vain silloin, kun olemme heidän kanssaan viimeistä kertaa tekemisissä, eli ei ihan joka vuosi. :)

Tänä vuonna meillä onkin molempien lasten kohdalla pienten jäähyväisten aika. Meidän perhe karistaa parin viikon kuluttua lopullisesti päiväkodin tomut jaloistamme, joten ainakin eskarin väkeä muistanemme jollain pienellä - eskarilaisen mielestä mieluummin karkilla kuin kukalla, joten luultavasti hänen toiveidensa mukainen lahja annetaan. ;) Esikoinen ei ole vielä kouluaan jättämässä, mutta hänen opettajansa taitaa ainakin pikkulintujen laulamien luritusten mukaan pitää pienen tauon työstään. Ja koska opettajalla on taukoonsa ihan hyvä syykin, niin ajattelimme lahjoa häntä kukkasten sijaan sukkasilla. :)

Junasukat

Tehty ajalla: 8.-12.5.2015

Malli. Junasukat (ohje löytyy mm. täältä)

Lanka: Drops Fabel luonnonvalkoinen (100)

Langankulutus: 29 g

Puikot: 2,5 mm

Koko: Vauva

Muuta: Esikoisen opelle

Sukkasten kaveriksi tekaisin myös perinteistäkin perinteisemmän myssyn:

Siksak-myssy

Tehty ajalla: 13.-16.5.2015

Malli: Siksak-myssy (perinteinen)

Lanka: Drops Fabel luonnonvalkoinen (100)

Langankulutus: 23 g

Puikot: 2,5 mm

Koko: Vauva n. 60 cm

Muuta: Esikoisen opelle

Näistä tuli kyllä niin pienet, että eivät taida opettajalle itselleen mahtua, mutta eiköhän hänellä näille käyttöä pian tule. :) Pikkulinnun laulu on ollut sen verran epäselvää, etten tiedä tarkempaa ajankohtaa, mutta koska laulunluritus alkoi jo tuossa pari kuukautta sitten, niin olen ihan itsekseni laskeskellut näille tulevan käyttöä viimeistään syksyn kynnyksellä. Ja siitä sitten päättelin, että todennäköisesti esikoinen aloittaa ensi lukuvuotensa uuden opettajan kanssa.

Pari viikkoa on enää tätä koulu- ja eskarivuotta jäljellä, ja sitten alkaa lapsilla syksyn ja uuden kouluvuoden odotus. Viime vuonna esikoinen kysyi ensimmäisen kerran 10.6., että milloin koulu alkaa, kun lomalla on niin tylsää... saa nähdä, montako päivää hän jaksaa tällä kertaa, ennen kuin kyseleminen alkaa. :) Voidaan sitten odotella ja laskea öitä yhdessä.

Suloista sunnuntain jatkoa ja ahkeraa alkavaa arkiviikkoa! :)

Pellavaisia

Viime syksyn käsityömessuilta ostin Raijan Aitan kojulta pari palaa pellavakangasta ajatuksena toteuttaa itse sellaisia ihanuuksia, joita joka syksy messuilla olen valmiina ihastellut ja hypistellyt. Paitsi että toki vielä ihanampia, kun ne on itse tehtyjä oman vision mukaan. :) Tällä viikolla on ompelukone surissut, ja lopputulokset näette tässä:

Pellavaliivi

Tehty ajalla: 11.-14.5.2015

Malli: Itse muokattu Moda 3/2012 malli nro 1 yläosasta ja Suuri Käsityö 6/2013 malli nro 23 alaosasta / lyhennetty liiviksi + muuta omaa sovellusta

Kangas: Limenvihreä pellava Raijan Aitasta

Koko: Muistaakseni piirretty C40-koon kaavalla, mutta vastaa kyllä ennemminkin kokoa 36/38

Muuta: Tasku tehty jämäpalasta, painokuviot pihalta löytyneellä pihlajan lehdellä.

Ensiksi valmistui liivi vähän niin kuin koekappaleena. Liiviä voi käyttää hyvin sekä lyhyt- että pitkähihaisen paidan päällä...

... tai ihan sellaisenaan hihattomana paitana. Mutta jos sen kanssa käyttää vaikkapa tässä kuvassa näkyvää hametta, niin hameestapa ei löydykään taskuja, joihin laittaa avaimet. Vaan paidasta löytyy!

Oikeastaan tämä taskuajatus syntyi ihan vain siitä, että pääntien kaarrosta leikatessa jäi tuollainen jämäpala, joka näytti ihan taskun muotoiselta, joten miksipä en olisi käyttänyt palaa hyödykseni. :)

Kaapissani näkyi olevan vihreää kangasväriä, ja siitä syntyi ajatus tehdä liiviin painokuvioita. Mieleeni tuli heti visio lehtikuvioista ihan oikeilla lehdillä painettuina, mutta tähän aikaan vuodesta ei noita lehtiä vielä ihan mahdottomasti ulkona ole saatavilla, enkä jaksanut alkaa odottaa kuukautta, että sellaisia olisi saatavilla. Jokin pikkuruinen pihlajanlehden alku tuosta pihalta löytyi, joten se sai luvan kelvata. Taskuun nuo painokuviot onnistuivatkin ihan hyvin (se toimi itseasiassa testikappaleena, koska sen olisi voinut tarvittaessa heittää roskiinkin), mutta muut kuviot näyttävät isännän sanoin "siltä kuin olisi jotain tahroja tipahtanut", joten niistä ei ole nyt lähikuvaa. ;) Minä sanoisin vain, että lopputulos on hieman taiteellinen. :) Varsinkin, kun yksi lehti tipahti vahingossa kädestäni ihan väärään paikkaan, joten piti tehdä niitä kuvioita hieman enemmän kuin oli tarkoitus. Alunperin ajattelin siis tehdä lehtirivin ainoastaan pääntielle ja helmaan, mutta pääntielle tulikin sitten myös toinen rivi. Hupsista! :)

Oikeastaan koko tämä liivi oli vain ylijäämäkankaasta syntynyt tuotos, en ollut sitä edes alun alkaen ajatellut tehdä. Mutta kun kangasta sattui jäämään, niin sama kait siitä oli jotain tehdäkin, ja liivistä tuli tasan sen mittainen kuin materiaalia oli käytettävissä.

Jaa, mistäkö sitä kangasta jäi sitten yli? No tietysti tästä mekosta, joka oli alkuperäinen suunnitelmani kankaita hankkiessani:

Pellavamekko

Tehty ajalla: 11.-15.5.2015

Malli: Itse muokattu Moda 3/2012 malli nro 1 yläosasta ja Suuri Käsityö 6/2013 malli nro 23 alaosasta + omaa sovellusta

Kangas: Turkoosi ja limenvihreä pellava Raijan Aitasta

Koko: Muistaakseni piirretty C40-koon kaavalla, mutta vastaa kyllä ennemminkin kokoa 36/38

Muuta: Tasku tehty jämäpalasta, painokuviot piirretty itse piirtoheitinkalvolle.

Tällaisesta rimpsuhelmaisesta pellavaliivimekosta haaveilin silloin, kun kankaat viime syksynä ostin. Vasta toteutumisen lähestyessä selkiytyi visio myös noista painokuvioista sekä liivimekon lopullisesta käyttötarkoituksesta. Liivimekko toimii toki yläkuvan esittämällä tavallakin ihan sellaisenaan "kesämekkona", mutta oikeasti ajatukseni ovat ihan syksyssä - kuten aika monen muunkin käsityöni kohdalla tällä hetkellä - sillä tein tämän mekon varsinaisesti syys- ja talvikäyttöön. :) Syksy, tule pian!

Minua on jonkin aikaa vaivannut se, ettei meidän alalla ole olemassa varsinaista työasua, vaikka meidän moniammatillisessa työyhteisössämme aika monen ammatin edustajalla on virka-asu tai muunlainen ohjeistus pukeutumiseen. Meidän ammattiryhmämme sen sijaan pukeutuu aina vain omiin vaatteisiin, mikä toisaalta on ihan hyväkin asia, sillä työ on aika monimuotoista vaihdellen juhlatilaisuuksista lattialla konttaamiseen ja ulkoiluun - yhtä joka paikkaan sopivaa vaatetta olisi mahdotonta kehitellä. Silti haluaisin, että voisin ainakin joissakin tilanteissa kiskoa omien vaatteideni päälle jotain, mistä minut "tunnistaa". Tässä sairauslomani aikana meidänkin ammattiryhmällemme on alettu puuhaamaan tällaista työasua, mutta ehdotettujen työasujen vaihtoehtoina ovat olleet tähän mennessä musta liivi tai kukallinen puolijoukkueteltta - kumpaakaan en suostu ikimaailmassa käyttämään! ;) Niinpä päätin ommella itselleni ihan ikioman työasun, jota pääsen näillä näkymin syksyllä käyttämään.

Yläkuvassa liivimekko toimii hyvin pitkähihaisen paidan ja sukkahousujen kanssa...

... tässä kuvassa mekon alla on pusero ja farkut...

... ja tässä pinkki pusero ja pinkit farkut. Blogger tykkää jostain syystä tummentaa noita kuvien alareunoja aina näissä parvekkeella otetuissa kuvissa, joten housujen väri jää näemmä hieman epäselväksi, mutta varmaan hoksaatte idean. :) Mekon voi sitten kiskaista pois niissä tilanteissa, joissa on parempi olla tavallisissa vaatteissa.

Mekossakin on tasku, koska ne avaimet pitää aina johonkin sulloa, enkä tykkää roikottaa kaulassani mitään avainkaulanauhaa. Joskus olen joutunut työavaimet säilömään tissien väliin rintaliivien sisään, kun on sattunut taskuttomat vaatteet päälle... ;)

Koska tasku on tarkoitettu lähinnä avaimille, niin toki taskuun tekemäni painokuvio sen myös osoittaa. :) G-avain olisi ollut tunnistettavampi kuvio, mutta en onnistunut tekemään siitä kelvollista painokuviota piirtoheitinkalvon avulla, joten F-avain saa kelvata.

Tämän kuvion paikka oli luonnollisestikin sydämen päällä. :)

Mekon painokuviot tein ruskealla kangasvärillä, vaikka kuva vääristää sen lähestulkoon mustaksi. Mutta kuten tiedätte, minun ylläni ei mustaa väriä näy, ei edes yksityiskohdissa. ;)

Sekä liivin että mekon kaava on täsmälleen sama kuin vuosi sitten tekemässäni mekossa. Kaavan yläosan piirsin aikoinaan Modasta, alaosan Suuri Käsityö -lehdestä, ja hyväksi kaavaksi on osoittautunut. Mitään vetoketjuja tms. ei tarvita, vaan vaate on kiskaistavissa sellaisenaan päälle ja pois. Näihin versioihin ei riittänyt kangasta pään- ja kädenteiden alavaraa varten, vaikka olin sellaista vähän suunnitellut, mutta ihan hyvin nuo reunat sai käännettyä nurjalle ilman alavarojakin. Todella simppelit siis ommella, ainoastaan rimpsuhelma tuotti hieman haastetta.

Ja nyt sitten vain odotellaan sitä syksyä...! :)