11 asian haaste

Heräsin tänä aamuna kahdeksalta pesemään ikkunoita, ja kokonainen työpäivähän siinä puuhastelussa vierähti. :) Olen kyllä tänäänkin tavallista kipeämpi, raajat ovat voimattomat, tunnottomat ja kömpelöt, lämpöäkin reilut 37 astetta, mutta kyllä sitä virtaa sitten vaan riittää, kun on niinkin mukavaa tekemistä kuin ikkunanpesu on, vaikka onhan se tietysti fyysisesti raskasta. Mutta nyt voin hyvillä mielin levätä ja iloita puhtaista ikkunoista, jotka tosin ovat auringonpaisteen vuoksi tällä hetkellä kaihtimien takana piilossa. Mutta ovat ne siellä piilossakin suorastaan häikäisevän puhtaat. :)

Tässä lepäillessä onkin oikein sopiva hetki vastata Annilta ja Anetelta saamaani haasteeseen. Alkuviikosta ajattelin, etten jaksa tähän tällä kertaa vastata, kun näihin on tullut vuosien varrella aika paljon vastailtua. Mutta ikkunoita puunatessa sain ladattua akkujanikin sen verran, että intoa riittää myös näiden vastausten miettimiseen. Kiitos Annille ja Anetelle haasteesta ja kysymyksistä! :)

♥♥♥

Haasteen "säännöt":

1. Haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Haastetun täytyy vastata haastajansa keksimään 11 kysymykseen.

3. Haastetun tulee keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

4. Haastetun tulee valita 11 blogia joilla on alle 200 lukijaa.

5. Haastetun tulee kertoa kenet on haastanut.

EI TAKAISIN HAASTAMISTA!

♥♥♥

Koska tämä on käsityöblogi, 11 asiaa minusta liittyvät vain ja ainoastaan käsitöihin:

1. Virkkaaminen ja ristipistojen tekeminen on minusta paljon mukavampaa kuin neulominen.
2. Vaikken neulomisesta samalla tavalla nautikaan, minun tulee kuitenkin aika paljon myös neulottua. Johtuen ehkä siitä, että joitakin neuleita (esim. sukat ja lapaset) on ihan vain tottunut tekemään neuloen.
3. Opin virkkaamaan paljon aiemmin kuin neulomaan, alle kouluikäisenä.
4. Neulomisesta innostuin vasta noin 12-vuotiaana, vaikka kyllä minä sitäkin jo opettelin suurinpiirtein kouluiän kynnyksellä.
5. Ensimmäisen ristipistotyöni tein 8-vuotiaana, mutta siitäkin innostuin enemmän vasta lukioiässä.
6. Olen pitänyt aina virkkuukoukkua veitsiotteella, en ole koskaan tottunut kynäotteeseen, jota koulussa opetettiin.
7. Neulemalleista minua viehättävät eniten kirjoneuleet. Palmikko- ja pitsineuleisiin olen jo hieman kyllästynyt, mutta kirjoneuleisiin ei varmasti voi koskaan kyllästyä.
8. Virkkausmalleista tykkään kaikenlaisista keskeltä aloitettavista jutuista: pyöreät pitsiliinat, päälaelta aloitettavat myssyt, isoäidinneliöt... Ruutuvirkkaus ei ole koskaan ollut oikein minun juttuni.
9. Suosikkiaiheitani ristipistotöissä: musiikki/soittimet, enkelit, vuodenajat, Afrikan eläimet, käsityöt/käsityövälineet, uskonnolliset aiheet... Ja välillä joku ristipistomalli vain kolahtaa täysillä, vaikkei sen aihe varsinainen suosikki olisikaan.
10. Ennen tätä päivää en ole tehnyt lankaostoksia puoleentoista kuukauteen.
11. Tänään on mielestäni kuitenkin mitä parhain päivä lankashoppailuun, siksipä olen tänään ostanut viimein ne Novitan Kartanot ja Huvilat, joiden ostamista olen suunnitellut jo toista kuukautta. Lankaostoksia tälle päivälle tuli 1600 grammaa, niistä saan virkattua kolme kesävaatetta itselleni. Teen ostoksista vielä erillisen postauksen myöhemmin.

 ♥♥♥

Tässä sitten Annilta ja Anetelta saamani 11 kysymystä vastauksineen:

1. Paljonko tarvitset unta, tunteaksesi itsesi virkeäksi?

Ennen sairastumistani riitti hyvin 6-7 tunnin yöunet, sairastumiseni jälkeen 8-9 tuntia yöunta on välttämätöntä, jotta pysyn ylipäätään pystyssä ja kykenen nostamaan kättäni seuraavana päivänä. Mutta vaikka viime yönäkin olen nukkunut yli 9 tuntia, niin kyllä minua silti on tänään väsyttänyt. Virkeä olotila on ollut sairastumiseni jälkeen aika tuntematon käsite minulle. Mutta onneksi mieli on virkeä ja iloinen, vaikkei kroppa sitä olekaan. :)

2. Oletko ylpeä jostain saavutuksestasi?

Olen ylpeä ja iloinen kaikista elämäni tapahtumista ja saavutuksistani. :) Kaikkein ylpein olen kuitenkin kahdesta onnistuneesta synnytyksestä, ne ovat elämäni suurimmat saavutukset. :)

3. Milloin viimeksi itkit?

No minähän olen niin herkkä ja yliempaattinen, että itkeä tirautan missä ja milloin vaan: ilosta, surusta, väsymyksestä tai kivusta; tutun tai täysin tuntemattoman syntyessä, kuollessa, avioituessa, valmistuessa tai ripille päästessä; jos joku voittaa missikisat, laulukilpailun, arpajaisissa tai tietokilpailussa; jos joku sanoo jotain kivaa, vähemmän kivaa, hellyyttävää tai vähemmän hellyyttävää; jos joku soittaa, laulaa, tanssii tai heittää kuperkeikkaa koskettavasti. Ja joskus itken ihan muuten vaan. :)

Tänä aamuna liikutuin, kun kuopus oli valitsemassa leikkeihinsä mieluisan väristä palloa, ja hän valitsi turkoosin ilmoittaen: "Minä annan sen sulle, äiti!" :)

4. Entä nauroit?

Sama vastaus kuin itkemiseen: nauran ihan missä ja milloin vaan. :) Minulla on kuulemma kovaääninen ja tarttuva nauru, mutta sehän on vain jäävuoren huippu. Silloin, kun en naura ääneen, hytkyn hiljaa sisäisesti. Naama peruslukemilla saatan heittää ihan järjetöntä läppää, se on minun omalaatuisinta huumoria, joka on kehittynyt oikeastaan vasta aikuisiällä. Löydän huumoria ja naurun aihetta kaikkialta - elämäniloksikin sitä kutsutaan. :)

Ikkunoita pestessäni olin tänään ainakin todella hyvällä tuulella, silloin naureskelin sisäisesti (ulospäin se purkautui lauluna: Jaakko Teppoa ja Bohemian Rhapsodya vuorotellen). Ääneen taisin nauraa perheen kanssa lounaan ääressä - tai ainakin aamulla yhdessä kuopuksen kanssa. Makeimmin olen tänä vuonna nauranut muutama viikko sitten Housut pois -musikaalissa teatterissa (erityisesti hautajaiskohtauksessa). :D

5. Kevät, kesä, syksy vai talvi? 

Hassu kysymys. Tietysti SYKSY!!! ♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥ Tätä ei tarvinne edes perustella, eihän? :)

Hyvänä kakkosena tulee talvi, varsinkin silloin, kun on kunnon paukkupakkaset ja paljon lunta! :) Kevät ja kesä eivät ole kumpikaan erityisiä suosikkejani (liian valoisaa), mutta näistä kahdesta ehkä kevät on pikkuisen kivempi, koska silloin on pääsiäinen, joka puolestaan on ainoa juhlapyhä, jonka noteeraan edes ajatuksen tasolla, vaikkei sekään nyt arkipäivästä poikkea muuten kuin rauhoittumisella. Kesässä hyvää on sadekuurot ja ukkosmyrskyt, toivottavasti saadaan niitä paljon tulevanakin kesänä! :)

Syksy, syksy, syksy tule jo! ♥♥♥

6. Mitä perhe sinulle merkitsee?

Perhe = puoliso ja lapseni. Me olemme yksikkö, joka toimii yhdessä. Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Jos joku meistä on tilapäisesti poissa, koti tuntuu tyhjältä. Jos olen itse pois kotoa, on ikävä perhettä. Perhe merkitsee kotia, rakkautta, lämpöä, läheisyyttä - koko elämää. ♥

7. Onko sinulla lapsia? Jos ei, haluaisitko?

Kyllä, kaksi poikaa. Minulla on ollut krooninen vauvakuume 11-vuotiaasta lähtien, jolloin sain tietää tulevani ensimmäistä kertaa tädiksi. Haaveilin siitä saakka isosta perheestä. Lapsen saaminen ei kuitenkaan osoittautunut itsestäänselvyydeksi, nämä kaksi ihanaista on todellakin "tekemällä tehtyjä", lääketieteen avustuksella. Olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että olen saanut juuri nämä kaksi poikaa, enkä enää kaipaa suurperhettä ympärilleni. Pidän lapsista (myös muista kuin omistani) ihan valtavan paljon, siksi olenkin varmasti päätynyt työskentelemään pienten lasten kanssa. Lasten kanssa touhuaminen antaa paljon iloa ja energiaa elämään! :)

8. Miksi bloggaat?

Välillä mietin sitä itsekin... ;) Näin tammikuussa 2006 Suuri Käsityö -lehdessä pienen jutun käsityöblogeista, ja saman päivän iltana olin jo perustanut itselleni oman blogin, vaikken ollut sitä ennen ainoassakaan blogissa itse vieraillut. Sillä tiellä ollaan! Minulla oli ennen blogia olemassa jonkin aikaa kotisivut (joita ei lukenut kuin minä itse ;) ), jonne myös laitoin kuvia käsitöistäni. Blogi tuntui kuitenkin helpommalta pitää (ja ne vanhat kotisivut olivatkin jo lakanneet olemasta). On mukavaa, kun tekemistäni käsitöistä jää jonkinlainen muisto, vaikka ne lähtisivätkin maailmalle. Minulle on tärkeintä pitää blogia ihan itseäni ja omaa kirjanpitoani varten. Voisin pitää blogia, vaikkei tällä olisi ainoatakaan lukijaa, mutta ei minua vierailijat ja kommentoijat hirveästi haittakaan. ;)

9. Milloin viimeksi halasit jotakuta?

Kuopusta taisin halata aamulla. Tai päivemmällä. Meillä halataan paljon. :)

10. Oletko mielestäsi sosiaalinen?

Omasta mielestäni en ole erityisen sosiaalinen. Tosin olen päätynyt työhön, jossa ollaan koko ajan ihmisten parissa (paitsi ei töiden suunnittelu-/toimistoaikana, mutta sitä on muuhun työhön nähden todella vähän), joten en minä mikään erakkokaan ole. ;) Viihdyn kuitenkin vallan mainiosti myös itsekseni, eikä minulla ole esimerkiksi vajaan kahden vuoden sairauslomani aikana ollut erityisempää tarvetta hakeutua ihmisten pariin. Mutten varsinaisesti hakeudu ihmisten parista poiskaan. Minulla on oikeastaan ihan hyvä olla melkein missä vaan, oli ihmisiä ympärillä tai ei. :)

11. Pidätkö liikunnasta?

Pidän ihan valtavasti! :) Löysin kylläkin liikkumisen ilon vasta kolmikymppisenä, mutta se ilo on säilynyt siitä lähtien. Sairastuttuani minua harmitti eniten se, että minulta vietiin liikuntakyky, mutta onneksi pian oivalsin, että eihän sitä suinkaan viety kokonaan, täytyi vain löytää uudenlaiset liikuntamuodot. Nykyisin liikun osittaisesta halvaantumisestani huolimatta 1-2 tuntia päivässä, ja nautin joka sekunnista! :) Olen niin onnellinen, että voin yhä harrastaa liikuntaa. Liikunta on osa arkipäivääni samalla tavalla kuin syöminen, nukkuminen tai vessassa käyminen - ihminen on luotu liikkumaan! :)

♥♥♥

Vaikka haastetta kuuluisi jatkaa eteenpäin, jätän tämän omalta osaltani nyt tähän. Tämäkin haaste on jo ties kuinka monetta kierrosta kulkemassa blogeissa, minullakin varmasti jo ainakin kolmatta kertaa. Mutta jos joku ei ole tätä vielä tehnyt, niin saa napata mukaansa ja vastata vaikka noihin samoihin kysymyksiin, joihin itse vastasin.

Mukavaa torstai-illan jatkoa! :)